KAIZENIN syvin olemus on ihmisyyden kunnioittamisessa

Kahdessa edellisessä Kaizen tietoiskussa Pentti Enlund avasi näkymän Kaizenin vaikuttavuudesta ja sen organisoinnista eli KAI-puoliskosta. Nyt sukellamme ZEN-osioon eli kasvuun ihmisenä.

Työn jatkuva kehittäminen ja kasvu ihmisenä näkyy tuottavuutena ja innovaatiokyvykkyytenä. Tulevaisuudessa tiedon kompleksisessa maailmassa ihmisen kyvykkyydellä on kasvava merkitys. Automaation kasvu ja Tekoälyloikka vaativat onnistuakseen systemaattisesti johdettua Kaizen-ajattelua. Jos tätä ei sisällytetä tulevaisuuden työhön, jäämme kasvavien kustannusten ja kannattamattomuuden jalkoihin. Teknologia tarvitsee kaverikseen ajattelevia ihmisiä.

Hyvät tavat ovat tiedon, taidon ja tahdon kombinaatio, Kuva 1. Tieto lisääntyy tutkimalla ja opiskelemalla ja vastaa kysymyksiin Mitä ja Miksi. Taitoa kertyy tekemällä ja vastaa kysymykseen Kuinka. Tahto kehittyy parantamalla motivaatiota ja se ilmaisee Halua. “Olemme sellaisia, miten toimimme. Oivallisuus ei ole toiminto, vaan tapa.”

           Kuva 1. Tiedon, taidon ja tahdon kombinaatio

Mutta koska ketään ei voi motivoida, voimme ainoastaan auttaa ihmistä motivoimaan itseään paremmin, piilee tässä mahdollisuus suureen motivaatio loikkaan ja samaan aikaan tiedon ja taidon lisäämiseen. Halu osallistua kehittämiseen lähtee tästä oivalluksesta.

Alla on kuvattuna jatkumo siitä, kuinka tämä osallistumisen halu muuttuu prosessin aikana luomisen iloksi ja lopulta ihmisyyden kunnioittamiseksi. Polku sisältää P,D,C,A- syklin, eli Demingin ympyrän, mutta myös erittäin vahvoja ZEN-elementtejä, mitkä kaikki eivät Demingin ympyrässä esiinny.  Kuvan 2 lähteenä on Toyota.

           Kuva 2. Ihmisen aitoon kunnioitukseen Zen-polun kautta

Polun kautta ratkaistaan ongelmia, mitkä liittyvät Q,D,C,S (Quality, Delivery, Cost, Service) aiheisiin, mitkä johtavat uuteen päivitettävään standardiin tehdä työtä. Sen avulla implementoidaan myös eri Lean tuotannon työkaluja kuten 5S, Visuaalinen ohjaus, 3MU, Kanban, Standardoitu työ, Imuohjaus, Tuotannon tasapainottaminen, Nollavirhe eli Kerralla oikein, Asetusaikojen lyhentäminen jne. Tiimityötaitojen koheneminen, moraalin vahvistuminen, motivaation paraneminen ja itsekurin lisääntyminen, ovat seurauksia tästä.   

Tuotantoprosessi jaotellaan tyypillisesti neljään kategoriaan, joita kutsutaan nimellä 4M: Ihmiset (Man), Materiaalit (Materials), Koneet (Machinery) ja työskentely Menetelmät (Methods).

Nämä kategoriat sisältävät, riippuen käytettävissä olevista tuotantomenetelmistä, eri määriä tarpeettomia vaiheita eli tuhlausta (Muda), joustamattomuutta tuotantomäärien vaihteluille (Mura), sekä ihmisten ja koneiden ylikuormittamista (Muri) johtuen kuormituksen vaihteluista,  näitä kutsutaan 3MU (kuva 3).

                        Kuva 3. Tuhlauksen muodot 3MU

Jotta turhia aktiviteetteja voidaan eliminoida, alentaa kustannuksia, parantaa laatua, taata turvallinen työpaikka, suoriutua tarvittavista tuotantomääristä sekä lyhentää läpäisyaikoja, tarvitaan jatkuvaa toiminnanparantamista eli Kaizenia, mikä sisältää systemaattisen etenemismenetelmän.  Se on prosessi näiden asioiden toteuttamiselle ja välttämättömyys yrityksen tuottojen ylläpitämiseen ja parantamiseen, sekä työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen.   

Tästä menetelmästä käytetään eri nimiä, riippuen siitä missä asiasta keskustellaan ja millaisia tavoitteita keskustelijoilla on. Liker esittää kirjassaan The Toyota Way,  Seitsemän askeleen ongelman ratkaisu prosessin suurien ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Masaaki Imai, kirjassaan Gemba Kaizen, käyttää nimeä Kaizen Story tai QC-Story kahdeksan askeleen ongelmanratkaisuprosessista.

Kyse on standardoidusta etenemistavasta seurata Kaizen-projektia ja kirjata ylös sen aikana tapahtunutta ja ennen kaikkea aikaansaatuja tuloksia, Kaizen-projektin seurantakaavakkeelle. Tätä seurantakaavaketta käytetään myös raportointiin kaikilla tasoilla. Toyotan kehittämä A3-ongelmanratkaisuprosessi on kehitetty tältä pohjalta.

Jos tunnet työn iloa, istu hetki paikallasi ja odota että kohtaus menee ohi. Näinhän meillä on tapana sanoa, jos työ alkaa tuntua hyvältä ja tuloksia syntyy. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, tila voi kehittyä.

Jukka Tammi, Ilveksen maalivahti, kertoi valmentaja Jukka Jaloselle siitä, miten hyvä joukkuehenki ilmenee, hän kertoi, ”Joukkuehenkeä ei voi mitata mitenkään muuten kuin kaukalossa. On turha piipittää, että on hyvä joukkuehenki, kun meillä on hauskaa kimpassa, mutta se ei näy jäällä ollenkaan.  Se, miten lyö kroppaa likoon jäällä joukkueen puolesta, ja taistelee loppuun asti, kertoo hyvästä joukkuehengestä”.

Sama pätee työskentelyyn Kaizen-projektissa, kuta enemmän puhallamme samaan hiileen, sen enemmän se hehkuu ja se hehku valaisee kauas.

 Esitän seuraavassa kirjoituksessani, kuinka asioita tehdään käytännössä 10-askeleen menetelmällä, mikä sisältää sekä Imain että Likerin esittämän menetelmän askeleet, lisättynä vahvoilla ZEN-askeleilla sekä jääkiekkovertauksilla. Se näyttää mistä kuvan 2 sisältö koostuu.

Pentti Enlund, MexLink Oy